Tässä tiedotteessa käsitellään mm. seuraavia asioita, jotka ovat muokattu viranomaisohjeista:

  1. Sairastuminen ja työkyvyttömyydestä ilmoittaminen
  2. Sairausajan palkka sekä sairauspäiväraha
  3. Karanteeni sekä tartuntapäiväraha
  4. Toiminta lapsen tai muun perheenjäsenen sairastuminen
  5. Työntekijän kotiin jääminen ulkomaan matkaan liittyen
  6. Työvuorojärjestelyt ja tehtävänsiirrot
  7. Vuosiloman ajankohdan muuttaminen
  8. Hätätyö teettäminen
  9. Toiminnan keskeyttäminen ja siihen liittyvä palkanmaksuvelvollisuus
  10. Palvelujen kysynnän väheneminen ja siihen liittyvä lomauttaminen
  11. Työntekijän kieltäytyminen työstä

 

Tässä tiedotteessa käsiteltävien asioiden lisäksi kehoitamme kaikkia työntekijöitämme seuraamaan aina ensisijaisesti viranomaisten (THL) tiedotusta koronavirukseen liittyen. Alla linkit THL:n ohjeisiin työpaikoille, joihin kaikkien työntekijöiden edellytetään tutustuvan:

 

1.      Sairastuminen ja työkyvyttömyydestä ilmoittaminen

Koronavirus epidemian johdosta on ensisijaisen tärkeätä ettei töihin tulla kipeänä. Pienistäkin flunssan oireista on syytä jäädä kotiin ja välttää altistamasta muita mahdolliselle tartunnalle. Erityisesti hengitystieoireista kärsiessä tulee ensisijaisesti olla yhteydessä työterveyslääkäriin puhelimen tai chatin-välityksellä, jotta altistumiselta vältytään.

  • Ilmoita sairauspoissaolosta aina välittömästi puhelimitse (tekstiviesti ei riitä) omalle esimiehellesi. Jos esimiehesi ei ole tavoitettavissa, ilmoita Jari Roive 050384479 tai Aki Helander 0440400097
  • Koronavirusepidemian aikana työntekijän omalla ilmoituksella 3 päivää poissaolo
  • Yli 3 päivää kestäneestä poissaolosta lääkärintodistus työterveyshuollosta
  • TG Klubbenilla on sopimus työterveyshuollosta Terveystalon kanssa

 

2.      Sairausajan palkka ja sairauspäiväraha

Koronavirukseen sairastuneella on oikeus työehtosopimuksen mukaiseen sairausajan palkkaan edellyttäen, että hän on toimittanut työnantajalle tämän edellyttämän hyväksyttävän selvityksen sairaudesta. Omaan ilmoitukseen perustuvan, esimiehen myöntämän sairauspoissaolo-oikeuden, kuluttavat tällaiset hyväksytyt sairauspoissaolopäivät sairauspäivärahan omavastuuaikaa. Omavastuuaika ei siis ala alusta, vaikka sairauspoissaolo jatkuisikin yli omavastuuajan. Sairauden pitkittyessä lääkärintodistus kuitenkin tarvitaan heti omavastuuajan jälkeen, jotta sairauspäivärahaa voidaan maksaa.

 

3.      Karanteeni, tartuntatautipäiväraha sekä palkka

Kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä henkilön tartunnan takia eristykseen tai altistumisepäilyn vuoksi karanteeniin. Muut lääkärit eivät voi antaa eristys- tai karanteenimääräystä.

Kela maksaa eristykseen tai karanteeniin määrätyille henkilöille tartuntatautipäivärahaa, joka korvaa aiheutuneen ansionmenetyksen. Ansionmenetyksestä tarvitaan työnantajan selvitys. Työnantajan pitää ilmoittaa ansionmenetyksestä ja poissaolosta Kelaan riippumatta siitä, maksaako työnantaja poissaolon ajalta palkkaa vai ei. MaRan työehtosopimusten mukaan eristykseen tai karanteeniin määrätylle työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työnantajan maksaessa sairausajan palkkaa, maksetaan tartuntatautipäiväraha työnantajalle sairausajan palkalliselta jaksolta. Työnantajan tulee hakea tartuntatautipäivärahaa Kelalta kahden kuukauden kuluessa poissaolomääräyksen alkamisesta.

Palkansaajan tartuntatautipäiväraha on työntekijän normaalin palkan suuruinen. Työnantajan pitää ilmoittaa Kelaan työntekijälle aiheutuva ansionmenetyksen määrä eli se palkka, joka työntekijälle maksettaisiin, jos hän olisi työssä. Koska tartuntatautipäiväraha korvaa ansionmenetyksen, maksetaan sitä vain niiltä päiviltä, jolloin henkilö ei ole voinut työskennellä karanteenin tai eristyksen vuoksi. Päivärahaa ei siis makseta esimerkiksi loman ajalta tai tehtävissä, joissa voidaan tehdä etätyötä. Jos työntekijä karanteenin tai eristyksen aikana tekee työtä etätyönä vain osittain (esim. 50 % työaika ja palkka) työntekijälle voidaan maksaa osittaista päivärahaa (esim. 50 %) korvaamaan ansion menetys. Tällöin tartuntatautipäivärahaa ei kuitenkaan makseta työnantajalle edes osittain.

 

4.      Lapsen tai muun perheenjäsenen sairastuminen

 

Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuminen

Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa maksetaan työntekijälle palkkaa enintään kolmen kalenteripäivän ajalta sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti, jos

  • lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi ja
  • työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta sekä
  • poissaolosta on annettu työnantajan hyväksymä selvitys

Muulta kuin lapsen kanssa yksin asuvalta edellytetään lisäksi, että:

  • muut vapaaseen oikeutetut (yleensä toinen vanhempi) ovat ansiotyössä ja
  • muulla vapaaseen oikeutetulla ei ole ansiotyön eikä työajan tai muun työehtosopimuksessa nimetyn esteen vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai hoitaa lasta itse ja
  • muun vapaaseen oikeutetun edellä mainituista esteistä on annettu selvitys.

Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Kolmen kalenteripäivän jakson laskenta alkaa lapsen sairastumispäivästä ja tämän jälkeiset mahdolliset poissaolopäivät ovat palkattomia. Työsopimuslain mukaan poissaolo-oikeus alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa on enintään 4 työpäivää. Työehtosopimusten mukaan työnantajalla on oikeus vaatia lapsen sairastumisesta lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.

Alle 16-vuotiaan lapsen eristys tai karanteeni

Jos alle 16-vuotias lapsi on määrätty tartuntatautilain mukaiseen eritykseen tai karanteeniin, vanhemmalla on oikeus jäädä pois työstä huolehtimaan lapsesta. Poissaoloaika on palkatonta, mutta työntekijä voi hakea Kelalta tartuntatautipäivärahaa, joka korvaa hänelle aiheutuneen ansionmenetyksen.

Muun perheenjäsenen sairastuminen

Perheenjäsenen sairastumisen aiheuttamista poissaoloista on määräyksiä sekä työehtosopimuksissa että työsopimuslaissa. Työsopimuslain 4 luvun 7 § mukaan työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, mm. sairaudesta johtuvan ennalta- arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

Työehtosopimusten mukaan muun kuin pakottavan syyn ollessa kysymyksessä työntekijälle pyritään antamaan mahdollisuus lyhyeen palkattomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairauden vuoksi. Perheellä tarkoitetaan lähinnä samassa taloudessa perheenomaisissa olosuhteissa asuvia sekä esimerkiksi takenevassa tai etenevässä polvessa olevia lähisukulaisia. Poissaolosta ja sen syystä tulee ilmoittaa työnantajalle niin pian kuin mahdollista ja työnantaja voi edellyttää luotettavaa selvitystä poissaolon syystä. Tällainen poissaolo on palkatonta.

Terveen lapsen hoito hoitopaikan sulkeutumisen takia

Poissaolo-oikeus saattaa syntyä myös lapsen hoitopaikan sulkeutumisen tai työntekijän lapsia hoitavan ulkopuolisen hoitajan sairastuessa, mikäli lapsen hoitoa ei kyetä muilla tavoin järjestämään. Kysymyksessä on tällöin työsopimuslain 4:7 § tarkoittama tilanne. Poissaolon pituutta ei ole laissa säädetty, vaan se on harkittava kussakin tapauksessa erikseen. Poissaolosta ja sen syystä tulee ilmoittaa työnantajalle niin pian kuin mahdollista ja työnantaja voi edellyttää luotettavaa selvitystä poissaolon syystä. Tällainen poissaolo on palkatonta.

 

5.      Työnantajan päätös työntekijän kotiin jäämisestä ulkomaanmatkaan liittyen

Ulkoministeriö on 12.3.2020 julkaissut tiedotteen, jossa suositetaan noudattamaan erityistä varoivaisuutta kaikkialla ja todetaan, että nyt ei tule matkustaa tarpeettomasti. Valtioneuvosto esitti 12.3.2020 pitämässään tiedotustilaisuudessa, että muista kuin välttämättömistä työmatkoista on syytä luopua ja lomamatkoja siirtää. Valtioneuvosto myös suosittaa, että epidemia-alueilta (käytännössä kaikki ulkomaat) palaavien tulee sopia työhön paluun ajankohdasta ja poissaolosta (kaksi viikkoa) työnantajansa kanssa.

Työntekijän kanssa voidaan sopia erilaisista työvuorojärjestelyistä kuten vuosivapaa- tai tasoitusvapaapäivien pitämisestä matkan jälkeen.Jos työvuorolistaa ei ole vielä julkaistu, voi työnantaja sijoittaa matkan jälkeen vuosivapaa- tai tasoitusvapaapäiviä siten, että työntekijä ei palaa välittömästi työhön matkan jälkeen. Käytössä ovat siis kaikki normaalit työvuorosuunnittelun keinot.

Koska tilanne on olennaisesti muuttunut viime päivien aikana, on ulkomaan matkalta palaavan työntekijän matkan jälkeiseen varoa-aikaan ja palkanmaksuvelvollisuuteen liittyvää tulkintalinjaa tarkennettu.

1. Ulkomaanmatka, joka on alkanut ennen 12.3.2020 klo 14:00

Jos henkilön ulkomaan matka on alkanut ennen 12.3.2020 klo 14:00 ja työnantaja päättää, että oireettoman työntekijän on matkalta palattuaan varotoimenpiteenä syytä jäädä kotiin, on työnantaja velvollinen maksamaan tällaisen omaehtoisen ”karanteenin” ajalta palkan. Tällöin työnantaja voi toki edellyttää sellaisten työtehtävien tekemistä, jotka ovat mahdollisia etätyönä. 

2. Ulkomaanmatka, joka on alkanut 12.3.2020 klo 14:00 jälkeen

Jos henkilö tietoisena edellä mainitusta matkustamista koskevista virallisista kannoista päättää niiden vastaisesti matkustaa ulkomaille 12.3.2020 klo 14:00 jälkeen ja työnantaja sen seurauksena päättää varotoimenpiteenä valtioneuvoston virallisen linjan mukaisesta matkan jälkeisestä kahden viikon varoajasta ennen työhön paluuta, ei työnantajalla ole velvollisuutta maksaa palkkaa tällaiselta varoajalta.Koska viranomaiset ja valtionhallinto ohjeistavat välttämään matkustamista ulkomaille sekä kahden viikon poissaoloa työstä matkan jälkeen, ei työn estymistä voida pitää työnantajasta eikä ennalta-arvaamattomasta poikkeuksellisesta tapahtumasta johtuvana, sillä työntekijä on tehnyt tietoisen päätöksen virallisen kannan vastaisesta matkustamisesta. Tällöin työn estyminen johtuu työntekijästä ja hänen tietoisesta päätöksestään.

 

6.      Työvuorojärjestelyt ja tehtäväsiirrot

Julkaistu työvuorolista on sekä työntekijää että työnantajaa sitova. Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen mukaan työvuorolistaa voidaan muuttaa vain, kun sekä työnantaja että työntekijä muutokseen suostuvat. Työsopimuslain mukaan työnantaja voi työnjohto-oikeutensa nojalla määritellä kulloinkin suoritettavan työn sekä työnsuorittamispaikan, mikäli niistä ei ole työsopimuksessa nimenomaisesti sovittu. Määrätynlaiseen työtehtävään otettu työntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin samanlaista tai siihen verrattavaa työtä.

 

7.      Vuosilomien ajankohtien muuttaminen

Työnantajalla ei ole vuosilomalain mukaan oikeuttaa yksipuolisesti muuttaa ilmoitettujen tai sovittujen vuosilomien ajankohtaa. Tällainen tarve saattaa ilmetä tapauksessa, jossa muita työntekijöitä on merkittävissä määrin sairastumisen vuoksi poissa. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin keskenään sopia vuosiloman ajankohdan muuttamisesta.

 

8.      Hätätyö

Työaikalain 19 § mukaan työnantaja saa teettää hätätyötä, jos ennalta arvaamaton tapahtuma (kuten usean työntekijän yhtäaikainen yllättävä poissaolo) on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen. Hätätyötä saa teettää säännöllisen työajan lisäksi vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä ja enintään kahden viikon ajan. Lisäksi on huomioitava työajan tasoittuminen ja lepoajat hätätyön päätyttyä.

 

9.      Toiminnan keskeytyminen ja palkanmaksuvelvollisuus

Työntekijän työnteko voi estyä yrityksen muiden työntekijöiden sairastumisen vuoksi esimerkiksi tilanteessa, jossa yrityksen tai sen osan toiminta joudutaan yhtäaikaisesti poissa olevien työntekijöiden suuren määrän vuoksi keskeyttämään eikä työnantajalla ole tarjota työkykyiselle työntekijälle korvaavaa työtä.

Työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia siitä, että kiinnioloaika hoidetaan työssä olevan henkilökunnan osalta esim. vuosiloma- tai tasoitusvapaapäiväjärjestelyin. Mikäli kiinnioloaikaa ei kyetä hoitamaan työnantajan ja työntekijän keskenään sopimin vuosiloma- tai työaikajärjestelyin, noudatetaan työsopimuslain määräyksiä.

Työsopimuslain 2 luvun 12 § mukaan työntekijän ollessa estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen, hänestä ja työnantajasta riippumattoman esteen vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, kuitenkin enintään 14 päivältä. Palkanmaksuvelvollisuuden kannalta katsottuna työnantajan ei tarvitse ryhtyä muihin toimenpiteisiin kuten lomauttamiseen.

 

10. Palvelujen kysynnän väheneminen ja lomauttaminen

Epidemiatilanteessa saattaa tarjolla oleva työ vähentyä myös palvelujen kysynnän vähenemisen myötä. Mikäli heikentyneeseen kysyntään ei voida vastata esim. työvuoro-, vapaapäivä- tai vuosilomajärjestelyin, voidaan työntekijä lomauttaa työsopimuslain mukaisin menettelytavoin.

 

11. Työntekijän kieltäytyminen työstä

Lähtökohtaisesti työntekijä ei voi yksipuolisesti kieltäytyä suorittamasta työsopimuksen mukaista työtään. Työturvallisuuslain mukaan työntekijällä on kuitenkin oikeus pidättäytyä työn tekemisestä, jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle.

Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista. Oikeus pidättäytyä työnteosta jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti.

Mikäli tällainen tilanne tulee työpaikalla eteen, on työstä pidättäytymisen edellytykset arvioitava tapauskohtaisesti ja muistettava, että vaaran tulee olla vakava. Pelkkä epäily tai pelko ei vielä oikeuta työstä pidättäytymiseen kyseisen lainkohdan nojalla.Jos kyse on esimerkiksi tilanteesta, jossa työpaikalla (esimerkiksi asiakkaalla) on koronavirustartunta, on suositeltavaa tiedustella tarkempia toimintaohjeita viranomaisilta.

Tarvittaessa työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin aina sopia poikkeuksellisista työnjärjestelyistä ja esimerkiksi palkattomasta vapaasta, vaikka laissa tarkoitetut työstä pidättäytymisen edellytykset eivät täyttyisikään.